Heippa:)
Viimeset kolme päivää on ollu tosi rankkaa mulle. Tänään aamulla nyt ekaa kertaa harkitsin kunnolla sitä, että jos lähtisin täältä aiemmin pois. Jos lähtisin 2 viikkoo aikasemmin mitä oon sunnitellu, niin kaikki tuntuis paremmalta. Just nyt mun on tosi vaikee olla täällä. Helpointa on sillon kun rukoilen. Aina kun tulee vaikee tilanne mä vaan oon pyytäny apua Jumalalta, ja oon pysyny vahvana. Mutta tää on tosi rankkaa. Tiedän että tää matka täällä opettaa mua tosi paljon ja kasvan täällä ollessani. Mutta en halua olla täällä niin kauaa. Vaikka 2 viikkoo ei ehkä kuulosta kovin pitkältä ajalta, niin se että tiedän että oon täällä vähemmän aikaa, niin luulen että pystyn nauttimaan siitä enemmän. Me tänään puhuttiin "äitin" kanssa, että jos teen enemmän kotitöitä ja vähemmän vahdin poikia et se olis parempi, saa nähdä tuntuuko se paremmalta. Musta on niin vaikee olla pojille tiukka ja vahva koska se on tosi vaikeeta tehdä englanniks. Tykkään pojista tosi paljon ja mun "äitikin" täällä on tosi sydämellinen ja haluaa että tykkään olla täällä. Tää päivä on siis menny aika lailla ajatuksissa että : mitä mun pitäis tehdä?
Oon tehny listaa, plussia ja miinuksia, aikasemmin lähtemisestä ja myöhemmin lähtemisestä. Ja yllätys yllätys toiseen tuli huomattavasti enemmän plussia ja toiseen miinuksia. Onko vaikee arvata kummin päin?
Oon ollu täällä kohta 10 päivää. Ja uskallan jo puhua enkkua ja siinä ei oo mitään ongelmaa. Saan yleensä sanottua asiani mikä mulla on ja tuun ymmärretyksikin :) Yleensä jos sanon jotain väärin, niin Hannah korjaa sen mulle, niin voisin oppia paremmin puhumaan. Eilen kun olin nuorten illassa niin tulin ihan toimeen niitten kanssa englannilla ja oli hauskaakin :) Ja yksi nainen sano mulle, että puhun excellent english :D Joten tehtävä täällä suoritettu! ei vaan :D
Nyt tuli paljon tekstiä :D toivottavasti jaksatte lukee mitä mulle kuuluu^^
-Adele
No comments:
Post a Comment